Olli Kohonen

Koulutus

Koulutus

ollisillalla3.jpeg

Koulutus ei leikkaamalla parane.

Nyt tarvitaan satsauksia sivistykseen!

 
 

Esimerkiksi oppilaiden perhetaustan ja oppimistulosten välinen yhteys on kasvanut Suomessa OECD-maista nopeimmin. Jopa kymmenen prosenttia ammattiopiston aloittavista nuorista pojista on vailla kunnollista luku- ja kirjoitustaitoa. Peruskoulujen tason alueellinen eriytyiminen on aiempaa nopeampaa.

Tulevalla vaalikaudella tarvitaan tähän tuntuvia panostuksia. Koulutuksen kautta voidaan lisätä tasa-arvoa ja taata myös suomalaisen elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet.

Työ on aloitettava varhaiskasvatuksesta. Lainsäädäntöä on muutettava niin, että jokaiselle lapselle taataan jatkossa mahdollisuus päivähoitoon ja ryhmäkokoja päivähoidossa on pienennettävä. Tämä edistää lasten hyvinvointia. Sitä tärkeämpää asiaa ei ole.

Peruskouluihin on suunnattava lisää voimavaroja niin, että esimerkiksi erityisopettajien määrää lisätään. Näin voidaan taata jokaiselle lapselle heidän tarvitsemansa apu ja tuki. Opetuksessa on myös oltava avoimia uudenlaisille oppimismahdollisuuksille ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet unohtamatta samaan aikaan ihmisen kohtaamisen merkitystä.

Toisella asteella keskeistä on tehdä opintomateriaaleista maksuttomia. Mallia voi ottaa Helsingistä, joka teki asiaa koskevan päätöksen syksyllä 2018.

Korkeakoulutuksen puolella on tavoiteltava sitä, että 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa AMK- tai yliopisto-opinnot. Tämä takaa maallemme riittävästi osaajia myös työelämän alati muuttuviin ja kehittyviin tarpeisiin.

Myös korkeakoulutuksen maksuttomuudesta on huolehdittava – se ei ole mikään itsestäänselvyys. Tämä takaisi myös korkeatasoisen tutkimuksen ja tieteellisen vapauden.  Vain näin voidaan synnyttää aitoja innovaatioita eri aloilla.